Näin värjäät lankasi kotikonstein

Happoväreillä värjättyjä sukkalankoja. (© Chez MaRiia)

(English summary below)
Kaikki lähti sukkalankuista (ei sentään lapasesta!). Törmäsin Ravelryn keskusteluissa käsitteeseen sukkalankku ja siitä piti ottaa selvää. Sukkalankku (engl. sock blank) on siis neulottu (yleensä sileää, mutta miksi ei voisi olla ihan yhtä hyvin ainaoikeaakin) kaitale, joka värjätään/maalataan omanlaisekseen. Kun väri on kiinnitetty ja lankku kuivunut, voidaan lankusta alkaa suoraan neulomaan sukkaa tai jotain muuta neuletta. Jotka eivät tykkää neuloa kiharaa lankaa, purkavat lankun ensin vyyhdelle, suoristavat langan ja kerivät sitten kerälle neulomista varten. Sukkalankku tarjoaa keinon värjätä/maalata yksilöllisiä lankoja ja saada aikaan esim. sellaisia sukkia, joita muilla ei ole. Käytännössä sukkalankku on tietääkseni ainoa tapa värjätä liukuvärjättyä lankaa, sillä vyyhtien värjäämisessä lopputuloksena on korkeintaankin pätkävärjättyä lankaa.

Niin. Innostuin sitten tästä sukkalankkuasiasta. Koulussa ei valitettavasti käyty asiaa millään tavalla läpi, joten asian opettelu on ihan oman innostukseni varassa. Mutta ei hätää, netistä löytyy kyllä paljon ohjeita sukkalankkujen maalaamisesta/värjäämisestä. (Miten ihmeessä pärjäsimme ennen ilman nettiä???) Päätin kuitenkin, että aloitan ensin vyyhtien värjäämisellä, josko se vaikka olisi sukkalankkuja helpompaa näin aloittelijalle. Toiseksi, lankkujen neulominen käsin on melko työlästä hommaa, ja sukkalankkuja enemmän tehtailevat neulovatkin ne yleensä neulekoneella. Ja koska minulla ei vielä ollut neulekonetta, niin... no, vyyhtien värjääminen tuntui huomattavasti helpommalta näin alkuun. (Tosin, asioilla on näköjään tapana järjestyä! Tapasin tässä vähän aikaa sitten ystäväni torilla, joka kysyi, haluaisinko neulekoneen? Minä sitten ihan ihmeissäni, että "onko se ohutlankakone, toimiiko se, paljonko haluat siitä, ilman muuta haluan!")

Värjäämisessä tarvittavia tarvikkeita. (© Chez MaRiia)

Vyyhtien värjääminenkin vaatii varusteita. Ensiksi piti hankkia höyrytyskattila tai vastaava. Netissä oli myynnissä paljon vanhoja mehumaijoja ja ostinkin sieltä yhden teräksisen yhdeksän litran höyrytysosalla olevan maijan. Sopivat värit piti myös hankkia. Sen verran sain ongittua tietoa, että reaktiivivärejä suositellaan kasvikuiduille ja happovärejä eläinkuiduille. Eli happovärien ostoon. No, sepä onkin helpommin sanottu kuin tehty. Ashfordin happovärejä (Jacquard on ilmeisesti ihan samaa värijauhetta, vain eri purkissa) ei Suomen verkkokaupoissa juuri myydä (juu Tinttamarelli myy kyllä yksittäisiä pieniä purkkeja, mutta niistäkin monet värit on loppu). Älä mene samaan lankaan kuin minä. Vaikka Lankakauppa Kuje tulee google-hakuun ensimmäisenä, ei verkkokaupalla ole mitään toimintaa eli sieltä on turha tilailla yhtään mitään ja odotella toimituksia. Eli kaiken sähellyksen jälkeen tilasin 12-värin setin (jokaista väriä 10g, sillä saa värjättyä noin kilon lankaa, siis per väri) saksalaisesta verkkokaupasta. Samalla tilasin hieman ohutta sukkalankaa värjättäväksi. Rautakaupasta ostin hengityssuojaimia ja äidiltä sain vahapintaisen essun, mutta kaikki muut tarvikkeet, mm. sitruunahapon ja kertakäyttölusikoita, sain lähimmästä ruokakaupasta.

Kelmutetut langat mehumaijassa
odottamassa höyrytystä. (© Chez MaRiia)

Vyyhdetyt langat kastellaan läpimäräksi etikalla tai sitruunahapolla terästetyssä vedessä. Värijauhe sekoitetaan joko sellaisenaan tai useampia jauheita yhteen sekoittaen veteen. Kuivahkoksi puristetut vyyhdit värjätään värinesteillä, kääritään kelmuun (huom. pitää olla kuumuuden kestävää!) ja sitten höyrytetään mehumaijassa. Kuuma höyry kiinnittää värin lankaan. Kuumat paketit poistetaan sitten kattilasta, avataan varovasti (langat ovat sitten tosi kuumia ja paketista purkautuu kuumaa höyryä ulos, joten varovainen kannattaa olla!) ja lankavyyhdit laitetaan kuumaan huuhteluveteen. Tämän jälkeen lankoja huuhdellaan useampaan kertaan aina hieman viileämmässä vedessä, kunnes langat ovat jäähtyneet, jolloin ne puristellaan mahdollisimman kuivaksi ja asetetaan kuivumaan. Lankoja ei kannata ensimmäisenä tyrkätä liian kylmään veteen, sillä jos värjäät villaa (joka ei ole superwashia), saatat aiheuttaa langalle sellaisen shokin, että se huopuu. Ja sitä emme halua. Ellet sitten nimenomaisesti halua saada aikaiseksi huopumisefektiä. Huuhteluvesien tulisi olla kirkkaita. Jos langasta valuu väriä huuhteluvesiin, värit eivät ole kunnolla kiinnittyneet ja silloin langat tai niistä tehdyt neuleet saattavat päästää väriä pesussa. Jos huuhteluvesiin jää väriä, kannattaa ehkä laittaa lanka uudestaan etikka-/sitruunahappoveteen hetkeksi ja sitten yrittää kiinnittää väriä uudestaan höyryttämällä.

Valmiita kokeiluja. (© Chez MaRiia)

Lankojen värjäys on kivaa! Aina (lue: yleensä) ei tule sellaista lopputulosta, mikä oli suunnitelmissa, mutta jotain muuta kivaa kuitenkin. Ja jos lopputulos ei miellytä, aina voi värjätä päälle! Värioppia kannattaa kyllä kerrata ja kokeilla värjätä myös muita kuin (luonnon-)valkoisia lankoja. Esim. oheisen kuvan kaksi keskimmäistä punaista lankavyyhtiä on värjätty samalla "hot pink" -värillä. Oikeanpuoleinen lankavyyhti vain oli alunperin vaaleanruskea. Siitä tuli oikeastaan paljon kivempi väri kuin tuosta neonpinkistä. Alkuvaiheessa suosittelen kokeilemaan väriyhdistelmiä pieniin, esim. 10 gramman vyyhteihin, jotta ei harmita myöhemmin niin paljon, mikäli väristä ei tulekaan sellaista kuin oli alunperin kaavaillut.

Jos haluat kokeilla happoväreillä värjäämistä, suosittelen osallistumaan jollekin järjestettävälle kurssille. Värit nimittäin ovat melko arvokkaita (ja joudut varaamaan värjäykseen esim. kattilan, jota ei voi myöhemmin enää käyttää elintarvikekäytössä), joten ihan muutaman testivyyhdin takia ei tarvikkeita kannata itselleen hankkia. Jos haluat kokeilla edullista värjäystä kotioloissa, voit kokeilla ensin värjäystä elintarvikeväreillä, siitäkin löytyy paljon ohjeita netistä. Sukkalankkujen värjääminen noudattaa samaa kaavaa. Siinä vain värjätään vyyhdin sijaan neulottua kaitaletta. Sitä on tarkoitus kokeilla vielä tänä syksynä. Kerron siitä lisää myöhemmin...

English summary:

It all begun with sock blanks. I bumped into this term on Ravelry and wanted to find out what it was all about. And once I found out, I wanted to try it myself. At that point, I didn't have a knitting machine to knit blanks, so I figured dyeing hanks would be much easier in the beginning. Buying materials was a bit of a hassle, because I needed to order acid dyes from Germany. But everything arrived pretty soon and I was able to start this process I so eagerly wanted to learn. You can find a lot of information about dyeing yarn with acid dyes online. So I won't go into details here.

Dyeing yarn was SO much fun! You should start with small hanks, so if the end result is not what you planned for (which happens quite a lot) you will not be too disappointed with "wasting" yarn. And remember, you can always re-dye a hank you don't like! Also, try dyeing yarns, that aren't necessary white, you will find pleasant surprises. You can dye any light colored yarns, dark ones will only turn up darker, not lighter. If you only want to try acid dyeing, you might want to enroll in a course as acid dyes are pretty expensive. If you want to try something cheap at home, you might want to try dyeing with food colorings. There's plenty of information on that online. Dyeing sock blanks is similar to dyeing hanks, you just dye blanks instead of hanks. I plan on trying that yet this fall and I will be reporting about it later... Stay tuned!