Lankojen eettisyydestä osa 1

Värikkäitä sukkalankoja (© Chez MaRiia)

(English summary below)

Päätin kirjoittaa käsityölankojen eettisyydestä. Kirjoitus on paisunut kuin pullataikina. Tekstiä voisi tuottaa arkkikaupalla, mutta sitä voisi jo olla uuvuttavaa lukea. Kokoan tähän blogipostaussarjaan kuitenkin ajatuksia lankojen eettisyydestä. Toivottavasti siitä on iloa teille muillekin asiaa pohtiville käsityöläisille.

Ensimmäisessä postauksessa käsittelen eettisyyden käsitteen monipuolisuutta sekä yleisesti lankojen ympäristöystävällisyyttä ja kierrätystä. Lopuksi käsitellään vielä Novitan, Suomen myydyimpien lankojen valmistuttajan, lankojen eettisyyttä.

Eettistä lankaa?

Kun ajattelet eettisesti tuotettuja lankoja, mietitkö ympäristöystävällisyyttä, tuotanto-olosuhteita, eläinten hyvinvointia, tuotteen elinkaarta ja käyttöikää, kotimaisuutta ja lähituotantoa vai jotain muuta? Lankojen eettisyys on subjektiivinen käsite, koska meistä jokainen painottaa näitä asioita eri tavalla. Siksi onkin todella vaikeaa, jopa mahdotonta, yksiselitteisesti laittaa lankoja järjestykseen eettisimmästä vähiten eettiseen lankaan. Mutta valintoja on silti mahdollista tehdä eri kuitujen ja eri lankamerkkien välillä. Valinnat saattavat kuitenkin olla erilaisia käsityöläisten kesken juuri meidän omista painotuksistamme johtuen.

Lankojen valmistuksen ja käytön ympäristöystävällisyys

Kun mietitään lankojen ympäristöystävällisyyttä, pitää huomioida ainakin lankojen tuottamisessa käytettävät kemikaalit, sähkön ja veden kulutus, mahdollinen maan köyhtyminen ja eroosio (laiduntaminen) sekä kuljetuksista johtuvat päästöt. Lisäksi tuotteen käytönaikaisessa ympäristöystävällisyydessä on eroja, esimerkiksi muovipitoisista langoista irtoaa pesussa mikromuovia ympäristöön. On myös arvioitava, kuinka pitkä on langasta valmistetun tuotteen elinkaari ja mitä tuotteelle tapahtuu käytön jälkeen, maatuuko se, vai onko se ongelmajätettä?

Pienimuotoista kierrätystä voidaan tehdä ostamalla neuleita kirpputoreilta, purkamalla ne, ja käyttämällä langat uusien tuotteiden valmistamiseen. Edellytyksenä toki on, että tuote on vielä hyväkuntoinen ja purettava lanka käyttökelpoista. Tähän vaikuttavat mm. käytettyjen kuitujen yksilölliset ominaisuudet (esim. nyppyyntymisherkkyys). Laajemmassa mittakaavassa materiaalia voidaan kierrättää esimerkiksi käyttämällä vaateteollisuuden leikkuujätteitä tai kierrätykseen palautettuja vaatteita ja valmistaa niistä kierrätyspuuvillaa. Prosessin aikana kuitenkin kuitujen pituus lyhenee, jonka vuoksi tuotettavaan lankaan sekoitetaan yleensä uuttaa puuvillaa tai jotain muuta kuitua.

Itse voi toki myös tehdä lankaa tai kudetta esim. vanhoista tekstiileistä (trikookuteet, soirot). Sitä voi pitää ympäristöystävällisenä tekona, jos käytetään muuten jätteeksi joutuvaa materiaalia eikä täten tarvitse ostaa uusia tekstiilejä.

Mitä mieltä olet muovipusseista työstettävistä käsitöistä? Onko se ekoteko? Ehkä, jos näin vältetään ostamasta uusia tuotteita ja käytetään jo olemassa olevia muovipusseja, jotka muuten menisivät vain roskiin. Elinkaarensa lopussa tuote on kuitenkin vain maatumatonta roskaa. Tällä hetkellä muovista kierrätetään Suomessa alle viides ja loput päätyvät sekajätteen seassa poltettavaksi. EU:n jätestrategian mukaisesti muovin käyttöä pitää vähentää ja sen uusiokäyttöä lisätä.

Lähteet ja lue lisää:
https://yle.fi/uutiset/3-9403181
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.251825
https://www.plastics.fi/fin/muovitieto/muovit_ja_ymparisto/muovien_kierratys/

Jätetekstiilejä liuottamalla uusiokuituja?

Suomessa ollaan erityisen pitkällä kehittämässä jätetekstiilien kierrättämistä. VTT ja suomalaiset yliopistot ovat jo vuosia kehittäneet menetelmiä, joilla jätetekstiilit voidaan liuottaa ja puristaa niistä uusia kuituja vaateteollisuuden käyttöön. Pisimmälle kehitetyllä, pian kaupalliseen käyttöön otettavalla karbamaattiteknologialla voidaan uusiokäyttää selluloosakuituja ja puuvillatekstiilejä jopa 6-7 kertaa laadun siitä kärsimättä.

Lähteet ja lue lisää:
https://www.vtt.fi/medialle/uutiset/tekstiiliteollisuutta-uudistaville-kuituteknologioille-voitto-euroopan-komission-regiostars-kilpailussa
https://www.vtt.fi/palvelut/biotalous/korkean-suorituskyvyn-kuitumateriaalit/uusiutuvien-kuitujen-l%C3%A4hteet/kuitujen-talteenotto
https://cellulosefromfinland.fi/wp-content/uploads/2018/09/DWoC_Loppuraportti_FINAL_s%C3%A4hk%C3%B6inen.pdf

Miten on Novitan lankojen laita?

Novitan lankoja on saatavilla lähes kaikista marketeista. Lankojen laaja saatavuus takaakin Novitalle sen aseman Suomen eniten myytyjen lankojen valmistuttajana. Miten on Novitan lankojen eettisyyden laita? Novita kehrää itse ainakin 7-Veljestä, Nalle ja Isoveli -langat. Näistä kaksi ensimmäistä lienee Novitan myydyimmät langat, joten lankakiloilla punnittaessa suurin osa Novitan langoista on Novitan itse kehräämiä, mikä työllistää kotimaista työvoimaa. Loput langoista ostetaan joko valmiina tai puolivalmiina ulkomaisilta tehtailta. Novitan itse kehräämillä langoilla on avainlippu-tunnus. Se tarkoittaa sitä, että tuotteen kotimaisuusaste on vähintään 50 % tuotteen omakustannusarvosta. Eli siis mistä? Omakustannusarvo tarkoittaa kaikkia tuotteen valmistamisesta ja myynnistä koituvia kustannuksia. Omakustannusarvon laskennassa ei huomioida ainoastaan langan valmistamiseen kuluvia materiaaleja ja työpanosta, vaan siihen lasketaan mukaan myös mm. markkinointi- ja tuotekehityskustannukset ja kirjanpito. Vaikka Novitan kehräämien lankojen villat lennätetään pääosin ulkomailta (lähinnä Norjasta, Englannista, Etelä-Amerikasta ja Falkland-saarilta), pestään Englannissa ja käsittääkseni värjätäänkin osittain ulkomailla, voidaan niille silti saada laskennallisesti yli 50 % kotimaisuusaste (kaikkien lennätysten jälkeen ei kuitenkaan voida puhua lähituotannosta...).

Kotimaista villaa Novita käyttää tuotteisiinsa kausittaisesti (esim. Novita Pohjola-langan koostumuksesta 30 % on kotimaista villaa). Novita on kertonut, että kotimaisen villan vähäiseen käyttöön on syynä ainakin kotimaisen villakuidun lyhyys sekä saatavuusongelmat. Kuitenkin pientuottajat kehruuttavat Pirtin Kehräämöllä omia lankojaan, joten kotimaisen villan kuidun pituus ei oikeasti voi olla ongelma. Villan saatavuuskin kuulostaa ontuvalta selitykseltä. Nimittäin vuosittain valtavia määriä kotimaista villaa poltetaan, koska sitä ei kukaan osta! Kotimaista villaa hyödynnetään vuosittain vain noin 90.000 kg (maailmanlaajuisesti tuotetaan vuosittain noin 1,3 miljoonaa tonnia villaa tekstiiliteollisuuden tarpeisiin).

Todennäköisesti suurin syy onkin kotimaisen villan hinta. Villan matka lampaasta langaksi asti on pitkä ja matkalle mahtuu monta työvaihetta. Lampurin pitää itse lajitella villat niiden laadun mukaan ja poistaa roskat villan seasta. Tämä on aikaavievä työvaihe, joka usein tekee hommasta kannattamatonta, sillä tällä hetkellä villasta tuottajille maksettava korvaus on mitätön. Eettinen kuluttaja pystyykin vaikuttamaan asiaan suosimalla kotimaista villaa ja löyhäämällä kukkaron nyörejä. Kotimaista villaa ostamalla tiedät, mistä lankasi tulee, millaisissa olosuhteissa lampaat elävät ja tuet samalla kotimaista maataloutta.

Lähteet ja lue lisää:
https://www.novitaknits.com/fi/fi/villa-novitan-langoissa
http://tytttii.blogspot.com/2013/12/tietopaketti-novitan-langoista.html
https://www.elaintenystava.fi/artikkelit/meilt%C3%A4/252-villantuotannon-pimeaempi-puoli
https://suomalainentyo.fi/yrityksille/avainlippu/avainlipun-saannot/

Seuraavassa osassa käsittelen eläinproteiinista valmistettujen lankojen eettisyyttä.

English summary:
This blog post is the first part of the series of posts of ethical yarn. Ethical yarn is a very broad subject as it can mean different things to different individuals: an ethical consumer is concerned of environment, production conditions, animal wellbeing, product lifecycle and lifetime, favoring local products and so on. One can also evaluate whether yarn can be recycled or used more than once as it is. New technologies provide us with ways to create new fibers by recycling waste textiles and Finland is one of the top countries developing methods to do just that.

Novita is the largest Finnish yarn company. They only use Finnish wool occasionally. That is partly because they buy a large portion of their yarn from manufacturers throughout the world. The other reason is that while they spin their most popular yarns themselves in Finland, domestic wool is too expensive for them, as they position themselves in the low price segment within the yarn industry.

In the next post, I will be covering the ethics of animal protein yarns (mainly wool).

Hae tästä blogista

Chez MaRiia